Rikkoiko käräjäoikeuden ratkaisu perustuslakia?

Aki Nummelin – Vauhkala – haastattelu https://mediamaailma.fi/video-mika-vauhkala-ja-aki-nummelin-haastattelussa-vauhkala-vs-valtio-oikeudenkaynti-paatos/

Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu herättää kysymyksiä lakimiehen vastuusta ja oikeusvaltiosta

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut oikeustieteiden maisterin Aki Nummelin osallistumaan yhteisvastuullisesti oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 20 000 euron summasta Mika Vauhkalalle käydyssä koronapassioikeudenkäynnissä. Tuomittu on maksanut koko summan, mutta tämä oikeudenkäynti on herättänyt huolta siitä, kuinka oikeusvaltio toimii, kun kyseessä on valtion vastainen oikeudenkäynti.

Oikeudenkäyntikulujen maksaminen yhteisvastuullisesti

Helsingin käräjäoikeus katsoi, että tuomittu oli laajentanut oikeudenkäyntiä esittämällä lukuisia lisäperusteluja Vauhkalan puolesta, mikä puolestaan johti oikeudenkäynnin paisumiseen. Käräjäoikeuden mukaan tämä lisäperusteiden esittäminen oli oikeudenkäynnin pitkittämistä, ja tuomittu oli siksi velvollinen maksamaan oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti.

Vaikka kyseinen henkilö, joka ei ollut järjestänyt rahankeräystä kulujen kattamiseen, maksoi koko summan, hän on kritisoinut tätä ratkaisua ja esittänyt epäilyksiä sen lainmukaisuudesta. Hänen mukaansa valtio ei ole esittänyt oikeudellisesti hyväksyttäviä perusteluja sille, miksi hänen olisi pitänyt maksaa oikeudenkäyntikulut, sillä hän katsoo, että hän ei ollut vastuussa oikeudenkäynnin laajentamisesta.

Lakimiehen aseman suoja ja valtion vastuu

Ratkaisun taustalla on kysymys lakimiehen vastuusta ja siitä, kuinka oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä tulisi toimia, kun kansalaiset haastavat valtiota. Lakimiehen, joka edustaa päämiestään, tulisi saada suojattua asema, mutta nyt tuomittu nostaa esiin, että valtion oikeudenkäynnissä voitaisiin käyttää väitteitä, jotka vievät asian turhaan pitkittämiseen ja aiheuttavat tarpeettomia oikeudenkäyntikuluja.

Vauhkalan keississä ja muiden vastaavien tapauksissa on tärkeää, että oikeusvaltiossa tuomioistuimet pysyvät puolueettomina ja suojelevat jopa kaikkein heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Tuomittu nostaa esiin huolen, että mikäli asiamiesten asema ei ole suojattu, ei kukaan uskalla haastaa valtiota tai suuria organisaatioita oikeuteen, koska se johtaisi mahdollisesti taloudellisiin seurauksiin lakimiehille.

Oikeusvaltio ja ihmisoikeudet

Tuomion taustalla on myös laajempi kysymys oikeusvaltiosta Suomessa. Tuomittu on kiistänyt vaatimuksen maksamisesta ja vaatii käräjäoikeuden tuomion kumoamista. Hän huomauttaa, että oikeusvaltiossa tuomioistuinten tulisi tarjota suojaa kansalaisille laittomuutta vastaan – ei vain valtioille tai suurille organisaatioille.

Käräjäoikeuden mukaan asiamiehen toimenpiteet olivat olleet laillisia, mutta tuomioistuin katsoi, että oikeudenkäynnin paisuttaminen oli epäasianmukaista. Tuomittu ei ole kuitenkaan hyväksynyt tätä kantaa, vaan esittää, että valtion vaatimus on ollut epäoikeudenmukainen ja perustuslain vastainen.

Lopuksi: Kysymyksiä jää edelleen

Tämä tapaus herättää tärkeitä kysymyksiä oikeusjärjestelmän ja valtion roolista. Mikäli tuomarit, jotka saavat palkkansa valtiolta, tekevät päätöksiä, jotka saattavat tukea valtion etuja, voi herätä huoli oikeudenmukaisuudesta ja puolueettomuudesta. Jos kansalaiset eivät voi luottaa siihen, että he saavat oikeudenmukaista käsittelyä, se voi heikentää koko oikeusjärjestelmän luottamusta.

Näiden kysymysten ratkaiseminen on välttämätöntä, jotta Suomessa voidaan säilyttää oikeusvaltio ja kansalaisten oikeus tasapuoliseen oikeudenkäyntiin.

Vastaa