Suomi on viime vuosina vastaanottanut useita laivalasteja italialaista poltettavaa jätettä. Kyseessä on niin sanottu RDF- tai SRF-polttoaine (Refuse-Derived Fuel), joka on mekaanisesti lajiteltua yhdyskuntajätettä. Vaikka virallisesti puhutaan polttokelpoisesta materiaalista, ympäristöasiantuntijoiden mukaan jäte voi sisältää kemikaaleja ja haitta-aineita, joiden poltto vapauttaa myrkyllisiä yhdisteitä ilmaan.
Kemikaaleja ja raskasmetalleja
Jätteen mukana voi tulla muun muassa PVC-muoveja, kyllästettyä puuta, maalipintoja, elektroniikkaromun osia ja vanhoja akkuja. Näissä on usein klooria, raskasmetalleja sekä bromattuja palonestoaineita. Polttolaitoksen korkeissakin lämpötiloissa osa näistä aineista muuttuu uusiksi myrkyllisiksi yhdisteiksi, kuten dioksiineiksi ja furaaneiksi, jotka tunnetaan syöpävaarallisina ja pitkäikäisinä ympäristömyrkkyinä.
– Jos jätevirta sisältää huonosti lajiteltua materiaalia, poltossa syntyy väistämättä enemmän haitallisia yhdisteitä, sanoo ympäristötekniikan asiantuntija.
Mitä päätyy ilmaan
Nykyiset suomalaiset jätteenpolttolaitokset täyttävät EU:n tiukat päästörajat, ja niissä käytetään monivaiheisia savukaasujen puhdistusjärjestelmiä. Päästöjä ei kuitenkaan voida poistaa täysin. Ilmaan päätyy yhä pieniä määriä dioksiineja, raskasmetalleja, typen ja rikin oksideja sekä hiukkaspäästöjä, jotka voivat kulkeutua kymmenien kilometrien päähän.
Erityisesti nanohiukkaset ja mikromuovit huolettavat tutkijoita, sillä ne voivat kulkeutua hengitysteihin ja jopa verenkiertoon.
Tuhka jää ongelmaksi
Poltossa syntyy myös pohjatuhkaa ja lentotuhkaa. Pohjatuhka sisältää metalleja ja mineraaleja, kun taas lentotuhka on hienojakoista ja keskimäärin myrkyllisempää. Molemmat on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi ja vaativat erillisen loppusijoituksen. Osa tuhkasta käytetään maarakentamisessa, mikä voi siirtää ongelman uusiin ympäristöihin.
Maksajana Suomi – ja sen ympäristö
Italiassa on pulaa jätteenpolttolaitoksista, minkä vuoksi maa hukkuu omaan jätteeseensä. Ongelman ratkaisemiseksi osa jätteestä kuljetetaan ulkomaille, ja Suomi on noussut yhdeksi sen vastaanottokeskukseksi – käytännössä Euroopan jäteasemaksi. Italialaiset maksavat kuljetuksesta ja suomalaisille jäteyhtiöille vastaanottomaksut, mutta päästöt ja tuhkat jäävät Suomen kannettaviksi.
Liite: Haitallisia päästöjä poltettavasta sekajätteestä
1. Orgaaniset myrkyt
| Yhdiste | Syntylähde poltossa | Haitat |
|---|---|---|
| Dioksiinit (PCDD) | Klooripitoiset muovit (PVC), klooratut kemikaalit | Erittäin myrkyllisiä, karsinogeenisia, kertyy rasvakudokseen |
| Furaanit (PCDF) | Sama syntymekanismi kuin dioksiineilla | Myrkyllisiä, aiheuttavat maksavaurioita, hormonihäiriöitä |
| PAH-yhdisteet | Epätäydellinen palaminen | Syöpävaarallisia, kertyvät ympäristöön |
| Bromatut dioksiinit/furaanit | Bromatut palonestoaineet | Myrkyllisiä, pitkäikäisiä ympäristössä |
2. Raskasmetallit
| Alkuaine | Syntylähde | Haitat |
|---|---|---|
| Elohopea (Hg) | Elektroniikka, loisteputket, paristot | Hermomyrkky |
| Lyijy (Pb) | Maalit, juotokset, akut | Hermostovauriot |
| Kadmium (Cd) | Akut, pigmentit, PVC | Munuaistoksinen |
| Arseeni (As) | Painekyllästetty puu | Myrkyllinen |
| Kromi (Cr⁶⁺) | Metallipinnoitteet, nahka | Syöpävaarallinen |
| Kupari (Cu) | Sähkökaapelit | Haittaa vesieliöitä |
3. Kaasumaiset yhdisteet
| Yhdiste | Syntylähde | Haitat |
|---|---|---|
| Vetykloridi (HCl) | PVC-muovit | Syövyttävä, happosateet |
| Vetysyanidi (HCN) | Typpeä sisältävät muovit ja kumit | Erittäin myrkyllinen |
| Rikkidioksidi (SO₂) | Kumit, rikkiyhdisteet | Happosateet |
| Typpidioksidi (NO₂) | Kaikki palamisprosessit | Hengitystiehaitat |
| Hiilimonoksidi (CO) | Epätäydellinen palaminen | Estää hapenkuljetuksen |
4. Hiukkaset
| Tyyppi | Lähde | Haitat |
|---|---|---|
| PM₂.₅ ja PM₁₀ | Kaikki palamisprosessit | Sydän- ja verisuonisairaudet |
| Nanohiukkaset | Metallihöyryt, epätäydellinen palaminen | Pystyy läpäisemään solukalvoja |
| Mikromuovit | Epätäydellinen palaminen muoveista | Leviävät ympäristöön |
