Kaikesta päätellen Suomen hallinnossa vaikuttaa olevan sekalainen joukko, hysteerisiä, joukkopsykoosissa tai joissain aineissa olevia retardeja, jotka ovat tyystin unohtaneet tosiasiallisen toimenkuvansa Suomen valtion johtoelimissä.
Nyt mennään sitten mitään kyselemättä keneltäkään, yksinvaltiaan elkein tekemään päätöksiä jotka maksavat jokaiselle suomalaiselle tuhansia eruroja vauvasta – vaariin!
Orpon hiljainen allekirjoitus – kuka antoi luvan velkauttaa jokaisen suomalaisen?
Eurooppa-neuvoston viimeisin kokous jää historiaan hetkenä, jolloin EU-komission suurisuuntainen suunnitelma rahoittaa Ukrainan sotaa Venäjän varoilla romahti lopullisesti. Ursula von der Leyenin ”korvauslaina” upposi, ja sen mukana upposi myös viimeinen yritys peittää se tosiasia, että EU:n Ukraina-politiikka rahoitetaan nyt suoraan eurooppalaisten – ja suomalaisten – veronmaksajien selkänahasta.
Suomessa tästä ei kuitenkaan käyty mitään todellista keskustelua. Ei eduskunnassa. Ei kansan keskuudessa. Ei edes hallituksessa avoimesti.
Silti pääministeri Petteri Orpo sitoutti Suomen mukaan yhteisvelkaan, joka kohdistuu Ukrainaan annettaviin EU-lainoihin – lainoihin, joita ei käytännössä koskaan tulla maksamaan takaisin.
Päätös ilman mandaattia
Keskeinen ongelma ei ole vain raha. Se on valta.
Keneltä Orpo sai mandaatin tehdä tämän päätöksen?
Milloin suomalaisilta kysyttiin, haluavatko he sitoutua uuteen EU-velkaan?
Missä vaiheessa eduskunta antoi nimenomaisen suostumuksen tähän kokonaisuuteen?
Vastaus on yksiselitteinen: ei missään vaiheessa.
Suomen perustuslaki kieltää vastuunotot, jotka vaarantavat valtion taloudellisen itsemääräämisoikeuden. Tätä kieltoa on aiemmin kierretty sanamuodoilla, teknisillä rakenteilla ja EU-juridiikalla. Nyt sitä rikotaan käytännössä avoimesti – mutta ilman, että asiasta edes vaivaudutaan keskustelemaan.
Paljonko tämä maksaa suomalaiselle?
Puhutaan hetki konkreettisista luvuista.
EU:n Ukraina-rahoituspaketin koko on kymmeniä miljardeja euroja, ja Suomen osuus EU-budjetista on noin 1,5–2 %.
➡️ Tämä tarkoittaa noin 2–3 miljardin euron vastuuta Suomelle.
Kun tämä jaetaan koko väestölle:
- Suomen väkiluku: ~5,6 miljoonaa
- Vastuu per capita: noin 350–550 € per suomalainen
Ja tämä on vain yksi paketti.
Kun mukaan lasketaan aiemmat EU-yhteisvelat, takaukset, korkokulut ja tulevat ”jatkoratkaisut”, todellinen kokonaisvastuu nousee helposti:
➡️ 1 500–2 000 euroon per suomalainen
➡️ vauvasta vaariin
Ilman sopimusta.
Ilman allekirjoitusta.
Ilman kansan lupaa.
Orpo ei ollut yksin – mutta vastuu on silti hänen
On totta, että päätökset tehtiin Eurooppa-neuvostossa, ja että painostus Brysselistä oli valtava. Mutta tämä ei vapauta pääministeriä vastuusta.
Suomi olisi voinut:
- vaatia eduskuntakäsittelyä
- käyttää pidättyvää linjaa
- tai yksinkertaisesti kieltäytyä
Useat maat tekivät juuri näin – ja ne palkittiin vapautuksilla ja erityisjärjestelyillä.
Suomi ei.
Petteri Orpo valitsi hiljaisen allekirjoituksen linjan. Hän sitoutti Suomen, koska ”näin EU:ssa toimitaan”. Mutta EU ei ole valtio, eikä EU:ssa toimiminen poista kansallista vastuuta.
Kun Brysselin Titanic uppoaa, kuka maksaa laskun?
Von der Leyenin komissio on nyt tilanteessa, jossa:
- Venäjän varoja ei saatu
- poliittinen tuki mureni
- ja jäljelle jäi vain yhteisvelka
Komission epäonnistuminen ei kuitenkaan pysäytä rahavirtaa – se vain siirtää vastuun. Ja tuo vastuu on nyt eurooppalaisilla veronmaksajilla.
Suomessa tämä tarkoittaa, että Orpon hallitus hyväksyi päätöksen, joka:
- rikkoo perustuslain henkeä
- ohittaa kansan
- ja sitoo tulevat sukupolvet velkaan, jota he eivät ole valinneet
Kysymys ei ole Ukrainasta – vaan demokratiasta
Tämä ei ole Ukraina-keskustelu.
Tämä ei ole Venäjä-keskustelu.
Tämä on demokratiakysymys.
Kuka saa päättää miljardiluokan vastuista?
Millä mandaatilla?
Ja kuinka monta kertaa perustuslakia voi kiertää, ennen kuin sitä ei enää ole olemassa muuten kuin paperilla?
Kun Brysselin Titanic uppoaa, Orpo näyttää olevan valmis sitomaan suomalaiset sen mukana pohjaan.
Ilman lupaa.
Ilman keskustelua.
Ilman vastuunkantoa.
