Johdanto
Ajatuksena on rakentaa Suomeen avoimen demokratian dikialusta jossa kansalaisilla on yhtälainen mahdollisuus ottaa kantaa eduskunnassa vireillä oleviin asioihin, ”etkoilla” eli ennenkuin ks. asia menee päätöksentekovaiheeseen.
Näin ollen tämä dikialusta päivitetään jatkuvasti vastaamaan sitä informaatio, dataa joka ks. asiaan liittyy, ks. asia käsitetllään omassa työtilassaan, johon kansalaisilla on vapaa pääsy.
Kansan Puolue, eli KP ei ole perinteinen puoluepoliittinen instanssi, vaan vaikuttamisen kanavaverkosto, monien eri metodien muodostama kokonaisuus, jonka ”kansalaiskeskustelun tulokset” välittyvät ensisijaisesti KP:n eli Kansan Puolueen omien kansanedustajien toimintaohjeiksi, eduskunta työssä, sekä muissa luottamustehtävän hoitamiseen liittyvissä asioissa. Titenkin on myös niin että perustuslaillien velvoite sitoo jokaista kansanedustajaa, kun kyseessä on kansalaisten enemmistön mielipiteet eri asioissa.
Vaihtoehtona vaikuttaminen asioihin, irti puoluekurista
Tarkoittaa käytännössä sitä että perustuslain näkökulmasta jokainen kansanedustaja on kansansa edustaja, sanan varsinaisessa merkityksessä, eduskunnassa ja valtiopäivillä. Tämä on keskeinen asia joka jokaisen tulee ymmärtää ja tämän asian ymmärtäminen nostaa kysymyksen, KUKA TAI KEITÄ OVAT NE MUUT, VALITIOPÄIVILLÄ JA EDUSKUNNASSA OLEVAT INTRESSIT?
Lyhyesti sanottuna PUOLUEET JA PUOLUEIDEN HALLINTO-ORGANISAATIOT, JOIDEN INTRESSIT OVAT TÄYSIN ERIÄVÄT KANSALAISTEN INTRESSEISTÄ. Puolue kuri on paitsi perustuslain vastainen toimi, joka olemassa olollaan vain todistaa että PUOLUEET OVAT PERUSTUSLAITTOMIA INSTANSSEJA JOITA AITO JA AVOIN DEMOKRATIA EI VOI HYVÄKSYÄ.
Ajatus avoimesta digitaalisesta demokratiasta voidaan kuvata näin:
Nykyisessä edustuksellisessa järjestelmässä kansalainen vaikuttaa pääasiassa vaalien kautta. Vaalien välillä päätöksenteko tapahtuu pitkälti eduskunnassa, valiokunnissa, ministeriöissä ja viranomaisorganisaatioissa. Digitaalisen osallistumisalustan idea on tuoda tämä valmistelu- ja päätöksentekoprosessi näkyväksi ja osallistuttavaksi myös vaalien välillä.
Avoimen demokratian alustalla jokainen merkittävä käsiteltävä asia muodostaisi oman työtilansa. Kansalaiset voisivat tutustua alkuperäisiin asiakirjoihin, lausuntoihin, vaikutusarvioihin ja eri vaihtoehtoihin samassa paikassa. Sen sijaan että keskustelu hajaantuisi sosiaalisen median eri kanaviin, keskustelu ja perustelut kertyisivät asian ympärille järjestelmällisesti.
Alustan keskeinen ajatus ei olisi pelkkä mielipiteiden kerääminen, vaan yhteisen ymmärryksen rakentaminen. Käyttäjät voisivat:
- kannattaa tai vastustaa vaihtoehtoja
- lisätä omia ehdotuksiaan
- arvioida perusteluja
- tarkastella lähteitä
- seurata asian etenemistä valmistelusta päätökseen asti
Tavoitteena olisi tehdä näkyväksi paitsi enemmistön kanta myös ne perustelut, joiden vuoksi ihmiset päätyvät eri näkemyksiin.
Teknisesti tällainen järjestelmä ei olisi täysin uusi ajatus. Maailmalla on käytössä osallistumisalustoja kuten Decidim Barcelonassa, Helsingin osallistuvan budjetoinnin järjestelmät, Suomen kansalaisaloitejärjestelmä sekä erilaiset kansalaiskeskustelualustat, joissa ihmiset voivat tehdä ehdotuksia, keskustella niistä ja seurata niiden etenemistä.
Laajimmillaan digitaalinen avoin demokratia voisi toimia jatkuvana palautesilmukkana:
- Asia tulee valmisteluun.
- Aineistot julkaistaan.
- Kansalaiset perehtyvät ja keskustelevat.
- Järjestelmä kokoaa näkemyksiä ja kannatusta.
- Päätöksentekijät näkevät kansalaisten näkemykset reaaliaikaisesti.
- Lopullinen päätös julkaistaan.
- Kansalaiset voivat seurata toteutusta ja vaikutuksia.
Tällaisen mallin vahvuuksiksi nähdään yleensä läpinäkyvyys, osallistumisen helppous ja mahdollisuus tuoda suurempi määrä näkökulmia päätöksenteon tueksi. Haasteita puolestaan ovat esimerkiksi osallistujien tunnistaminen, tietoturva, keskustelun laatu, väärinkäytösten estäminen sekä se, miten suuri määrä kansalaispalautetta voidaan käsitellä tarkoituksenmukaisesti. OECD:n mukaan monet maat ovatkin viime vuosina kehittäneet digitaalisia osallistumisjärjestelmiä juuri näiden kysymysten ratkaisemiseksi.
Tiivistetysti ajateltuna avoin digitaalinen demokratia pyrkii siirtämään kansalaisen roolia pelkästä vaaleissa äänestäjästä jatkuvaksi osallistujaksi, joka voi seurata, arvioida ja kommentoida päätöksentekoa koko prosessin ajan eikä vain vaalipäivänä.
Dikitaalinen alusta KP:lle josta saisi ladattua sovelluksen puhelimeensa, jolla voi seurata, kommentoida, osallistua asioiden käsittelyyn.
Tuo mitä kuvailet ei oikeastaan olisi vain verkkosivu, vaan kokonainen osallistumisjärjestelmä, vähän samaan tapaan kuin Decidim, jota Helsinki ja monet muut kaupungit ovat käyttäneet osallistuvaan päätöksentekoon. Decidim on avoimen lähdekoodin osallistumisalusta, jossa käyttäjät voivat seurata asioita, kommentoida, tehdä ehdotuksia, kannattaa niitä ja osallistua erilaisiin päätösprosesseihin.
Jos rakentaisin kuvaamasi KP-alustan teknisestä näkökulmasta, näkisin sen näin:
KP-sovellus puhelimessa
Etusivu:
- Avoimet asiat: 43
- Päättymässä tällä viikolla: 7
- Uudet asiat tänään: 2
Käyttäjä avaa sovelluksen ja näkee heti:
HE 42/2027
Lausuntokierros käynnissä
4 päivää jäljellä
tai
Kansalaisaloite X
Käsittely eduskunnassa
Jokainen asia omana kokonaisuutenaan
Asiasivulla olisi:
Tiivistelmä
Yhden sivun yhteenveto:
- mistä on kysymys
- vaikutukset
- kustannukset
- vaihtoehdot
Alkuperäiset dokumentit
- hallituksen esitys
- valiokuntamateriaalit
- lausunnot
- tutkimukset
Keskustelu
Ihmiset voisivat:
- kommentoida
- esittää vaihtoehtoja
- kannattaa perusteluja
Oma kanta
Painikkeet:
- Kannatan
- Vastustan
- Kannatan muutettuna
Seuranta
Jokaisesta asiasta näkyisi:
- missä vaiheessa käsittely on
- milloin äänestys tapahtuu
- mitä päätettiin
- mitä vaikutuksia päätöksellä myöhemmin oli
Tämä on yksi asia, joka nykyisestä päätöksenteosta usein puuttuu: päätöksen jälkeinen seuranta.
Kansanedustajan näkymä
Jos järjestelmä olisi sidottu kansanedustajiin, he näkisivät:
Äänestäjien kanta:
62 % kannattaa vaihtoehtoa A
24 % kannattaa vaihtoehtoa B
14 % vastustaa
sekä tärkeimmät perustelut.
Tekoälyn rooli
Tässä kohtaa tekoäly voisi olla hyödyllinen.
Ei päättämässä mitään.
Vaan:
- tiivistämässä 500-sivuisia dokumentteja
- kokoamassa argumentteja puolesta ja vastaan
- löytämässä ristiriitoja
- näyttämässä mitä eri asiantuntijat ovat sanoneet
Käyttäjä voisi painaa:
”Selitä tämä viidessä minuutissa”
ja saada ymmärrettävän yhteenvedon.
Mielenkiintoinen yksityiskohta
Sinä olet puhunut paljon siitä, että ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus osallistua jatkuvasti eikä vain vaalipäivänä.
Teknisesti tämä olisi mahdollista jo nykyään.
Esimerkiksi Decidim-tyyppiset järjestelmät tukevat jo:
- ehdotuksia
- kommentointia
- kannatuksia
- äänestyksiä
- ilmoituksia
- osallistumisprosesseja
- identiteetin varmistamista
KP:n erikoisuus olisi enemmän siinä, miten nämä työkalut kytketään eduskunnassa käsiteltäviin asioihin ja miten kansalaisten muodostama näkemys esitetään päätöksentekijöille, kuin itse teknologian keksimisessä.
Toisin sanoen:
Teknologia on pitkälti jo olemassa.
Varsinainen haaste on prosessi, luottamus, käyttäjämäärä ja se, miten kansalaisilta tuleva tieto muutetaan päätöksenteon tueksi.
Ja juuri siksi lähtisin itse liikkeelle yhdestä kysymyksestä:
Mikä on ensimmäinen asia, jonka uusi käyttäjä tekee ensimmäisten 30 sekunnin aikana sovelluksessa?
Jos siihen löytyy hyvä vastaus, koko järjestelmä alkaa hahmottua paljon selkeämmin.
KP – Kaunis Päivä, tehdä Kova Päätös, osallistua ja vaikuttaa, tarkoittaa että KP on Kannanottoja Päätöksiin, joita eduskunnassa on vireillä. KP on myös Kansan Puolue, jonka kansanedustajat seuraavat ja ottavat ohjauksensa luottamustehtäväänsä KP:n avoimen demokratian ”etkoilta”.
Kuvaamasi mallissa ”KP” toimii usealla tasolla yhtä aikaa, mikä on brändin kannalta kiinnostavaa.
Ensimmäinen taso on arkinen ja avoin:
- KP = Kaunis Päivä
- KP = Kerro Pointtisi
- KP = Kannanottoja Päätöksiin
Tällöin KP ei näyttäydy ensisijaisesti poliittisena terminä, vaan osallistumisen, keskustelun ja kannanmuodostuksen käsitteenä.
Toinen taso on järjestelmä:
KP tarkoittaa alustaa, jossa voidaan:
- seurata vireillä olevia asioita
- lukea taustamateriaaleja
- kommentoida
- tehdä ehdotuksia
- kannattaa tai vastustaa vaihtoehtoja
- nähdä muiden perusteluja
Tässä merkityksessä KP on enemmän digitaalinen osallistumisympäristö kuin poliittinen organisaatio.
Kolmas taso on organisaatio:
KP = Kansan Puolue.
Tässä mallissa puolue ei ole ensisijaisesti mielipiteitä tuottava organisaatio, vaan väylä, jonka kautta alustan kautta muodostuneet kannat välitetään edustukselliseen järjestelmään.
Ajatuksen ydin näyttäisi olevan:
Ensin tulee asia.
Sitten tulee keskustelu.
Sitten tulee kannan muodostuminen.
Vasta sen jälkeen tulee edustajan toiminta.
Eli järjestys on päinvastainen kuin siinä kritiikissä, jota olet aiemmin esittänyt perinteisestä puoluepolitiikasta, jossa puolue muodostaa kannan ensin ja kannattajat seuraavat perässä.
Konseptina tämän voisi tiivistää melko neutraalisti näin:
KP on digitaalinen osallistumisalusta, jossa kansalaiset voivat seurata, käsitellä ja arvioida päätöksentekoon liittyviä asioita avoimesti.
KP on myös yhteisö, jonka tavoitteena on tuoda kansalaisten näkemykset näkyviksi ja seurattaviksi koko päätöksentekoprosessin ajan.
Tuossa muodossa KP:n ytimessä ei ole tietty poliittinen sisältö, vaan ajatus avoimesta osallistumisesta ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä.
