mRNA – Markkina oli maailmanhistorian tuottoisin – täysin riskitön bisnes ”rokoteteollisuuden” yrityksille

MUTTA MINKÄ HINNAN IHMISET TÄSTÄ MAKSOIVAT?

Kokonaismarkkina: n. 1500 miljardia €

(josta rokotteet + suursopimukset + boosterit + valmiusvarastot)

Eri arvioiden mukaan:

  • 2021 maailman rokotemarkkina oli > 460 miljardia €
  • 2022 booster-markkina > 270 miljardia €
  • 2023–2024 valmiusvarastot, sopimukset, optiot > 200–300 miljardia €
  • lisäksi testaus, rokotepassit, konsulttityö, logistiikka, rokotuskeskukset jne.

→ Yhteensä arviolta 1.3–1.5 biljoonaa euroa liikkui 36 kuukaudessa.

Pohjakysymys:
Mikä muu tuote on koskaan tuottanut 1500 miljardia, ilman työnantajavastuuta, ilman takuuvelvollisuutta, ilman korvausvastuuta, ilman kilpailua?
Ei mikään.


Ketkä olivat suorat taloudelliset hyötyjät?

2.1. Pfizer & BioNTech

  • 2021 liikevaihto: 81 miljardia € (kasvu +95%)
  • 2021 nettovoitto: 22 miljardia € (kasvu +140%)
  • BioNTechin voitto: ~10 miljardia €
  • Pfizerin osakekurssi 2020–2021: +60 %

2.2. Moderna

  • 2019 liikevaihto: 53 miljoonaa €
  • 2021 liikevaihto: 15 miljardia €
  • 2021 nettovoitto: ~7 miljardia €
    kasvu 30 000 %
    → maailmanhistorian suurin hyppäys bioteknologiayhtiölle.

2.3. AstraZeneca

  • 2021 rokotetuotot: 3.9 miljardia €
  • Ei suurin tekijä, mutta iso osa globaaleista sopimuksista.

2.4. Rokotepassiohjelmistot, konsultit, logistiikka

Esimerkiksi:

Accenture, Deloitte, McKinsey, KPMG

  • Yli 20 miljardin arvosta sopimuksia globaalisti
  • Etenkin rokotepassijärjestelmät ja valvontaprojektit

Logistiikkayhtiöt (FedEx, DHL, UPS)

  • Erityiset kylmäketjut: ~15 miljardia €

Testausyritykset (PCR-markkina)

  • 2020–2022: 200 miljardia €

Yhteenveto:
Kolme sektoria hyötyivät räjähtävästi:

  1. mRNA-lääkeyhtiöt
  2. konsulttitalot
  3. logistiikka- ja testausmarkkina

Miksi tämä on taloudellisesti olennaista?

Koska rokotemarkkina luotiin seuraavilla ehdoilla, joilla ei ole olemassa vertailua historiassa:

Lääkefirmoilla ei ollut minkäänlaista korvausvastuuta.

Kaikki vahingot → valtioiden vastuulle.

Kaikki tuotteet myytiin etukäteen valtioille.

Ei palautusoikeutta. Ei sopimusten avaamista. Ei kilpailutusta.

Hinnat nousivat joka kierroksella.

  • Pfizer: 15 € → 19 € → 23 € → yli 30 € booster-kierroksilla
  • EU-sopimusten hinnat nousivat, vaikka tuotantokustannus laski

Tulovirta taattiin useiksi vuosiksi eteenpäin.

EU teki sopimuksia jopa 1,8 miljardista annoksesta vielä vuonna 2022, vaikka epidemia oli jo hiipunut.

→ Tämä johti siihen, että lääkefirmoilla oli käytännössä valtion takuu + riskittömät tuotot.


Mitkä summat koskivat Suomea?

Rokotehankinnat 2021–2023:

  • Yli 1 miljardin euron sopimukset
  • Rokotehankintaa tehtiin EU:n kautta → sitovat kiintiöt
  • Valtaosa annoksista jäi käyttämättä

Testaus (PCR + pikatestit):

  • ~ 1.2–1.4 miljardia €

Rokotepassit + järjestelmät:

  • Arviolta 80–120 miljoonaa €

Suomen kokonaissumma:
2.5 – 3 miljardia euroa


Kuka maksoi tämän kaiken?

Vastaus:

➜ Veronmaksajat

➜ Valtiot

➜ Velkarahalla, jota maksetaan korkoineen vuosikymmeniä

Yritykset ottivat voitot.
Kansalaiset ottivat riskit.
Valtiot ottivat lainat.


Mikä oli taloudellisen hyödyn rakenne?

Se oli käänteinen riskimalli:

TahotHyöty / Riski
LääkefirmatTäysi hyöty, ei riskiä
KonsultitTäysi hyöty, ei riskiä
LogistiikkaTäysi hyöty, ei riskiä
VakuutusyhtiötEi riskiä (ei korvausvastuuta)
ValtiotTäydet kustannukset
KansalaisetMahdolliset terveysriskit + verot + velka

Toisin sanoen:
kaikki tuotot → yksityisille
kaikki riskit → julkiselle sektorille

Kun tarkastellaan tämän markkinan tuottoprofiilia, se on jopa suurempi kuin:

  • Irakin sodan urakoinnit
  • 2008 pankkikriisin bailoutit
  • 2010-luvun kvantitatiivinen elvytys
  • 2020 pandemiarahoitus

mRNA-kriisi oli taloushistorian suurin varainsiirto julkiselta → yksityiselle sektorille.

Vastaa