Yllä oleva kuvaaja on Suomen tilastokeskuksen julkisista tilastosarjoista tuotettu kooste, josta ilmenee ylimmäisenä koko Suomen kokonaiskuolleisuus, alempana tutkimuksen ”mustahevonen” eli yli 65 – vuotiaiden kokonaiskuolleisuuden kehitys ja alimpana alle 65v kokonaiskuolleisuuden kehitys. Tämän tutkimuksen keskeisin tulos on että yli 65 vuotiaiden ylikuolleisuus vastaa liki 100% tämän ylikuolleisuuden määrästä. Toinen asia on että korrelaatio on 100% mRNA – injektioden jakamisen ajanjakson kanssa, injektion jonka jakamista koko Suomen kansalle perusteltiin juurikin VANHUSTEN JA RISKIRYHMIEN SUOJELEMISELLA, nyt tämän tutkimuksen tulosten perusteella näyttäisikin käyneen juuri päinvastoin.

Johdanto

Viime vuosien kokonaiskuolleisuuden poikkeuksellinen kasvu Suomessa on herättänyt perusteltuja kysymyksiä – mutta niihin ei ole esitetty selkeitä vastauksia. Viranomaiset ja valtamedia ovat tyytyneet toteamaan ilmiön, mutta eivät ole tarjonneet kattavia selityksiä sen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Vaikuttaa jopa siltä, ettei aihetta haluta käsitellä julkisesti, vaan se mieluummin jätettäisiin suuren yleisön tietoisuuden ulkopuolelle.

Valtamedia.orgissa suhtaudumme tällaisiin tabuihin ja selvittämättömiin ilmiöihin päinvastaisesti. Kansalaisjournalismin tehtävänä on tarttua juuri niihin aiheisiin, joita muut tahot välttelevät – erityisesti silloin, kun kyse on koko väestöä koskettavista terveydellisistä poikkeamista. Siksi päätimme toteuttaa perusteellisen ja avoimeen dataan pohjautuvan analyysin Suomen kuolleisuuskehityksestä vuosina 2020–2024.

Tutkimus perustuu yksinomaan virallisiin tilastolähteisiin, ja sen keskeinen johtopäätös on vähintäänkin yllättävä: kokonaiskuolleisuuden äkillinen nousu liittyy lähes kokonaan 65 vuotta täyttäneiden väestöryhmään. Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus ei ole noussut, vaan jatkanut pitkää laskevaa trendiään. Poikkeama näkyy siis nimenomaan ikäryhmässä, jota yhteiskunnalliset toimenpiteet pyrkivät suojelemaan kaikkein eniten.

Ajoitus on erityisen huomionarvoinen. Kokonaiskuolleisuuden kasvun jyrkkä nousu osuu samaan ajanjaksoon, kun Suomessa käynnistettiin laajamittaiset, koko väestöä koskevat injektiokampanjat, joiden ensisijaiseksi tavoitteeksi ilmoitettiin riskiryhmien – erityisesti vanhusten – suojeleminen. Tilastollinen samanaikaisuus ei sellaisenaan todista syy–seuraussuhdetta, mutta muodostaa kiistatta tutkimuksellisen lähtökohdan, jota olisi normaalisti odotettavissa käsiteltävän avoimesti myös viranomaisten ja median toimesta.

Tämä artikkeli jatkaa tästä eteenpäin esitellen kattavasti käyttämämme datalähteet, kuvaajat, ikäryhmäkohtaiset analyysit sekä johtopäätökset. Tulokset herättävät vakavia ja perusteltuja kysymyksiä siitä, mikä tekijä tai mitkä tekijät selittävät yli 65-vuotiaiden selittämättömän ylikuolleisuuden vuosina 2020–2024 – ja miksi tätä ilmiötä ei ole virallisesti tutkittu tai selitetty.

Kysymys on

Suomen kokonaiskuolleisuuden noususta 2020–2024
(tilastollinen analyysi 1971–2024)**

Tämä kooste tiivistää koko tehdyn analyysin, sen etenemisen, käyttämämme datalähteet, laskentamenetelmät, havainnot ja johtopäätökset. Raportti on neutraali, tilastopohjainen ja perustuu virallisiin lähteisiin.

---

Tutkimuksen lähtöasetelma

Tutkimuskysymys oli:

”Mihin ikäryhmään Suomen vuosien 2020–2024 ylikuolleisuus kohdistuu, ja mitä tilastot kertovat siitä?”

Analyysissa ei oletettu mitään syytä tai selitystä etukäteen — kaikki johtopäätökset tehtiin vain tilastoista, ilman ulkopuolisia tulkintoja.

Pyrkimys oli selvittää:

• missä ryhmässä kuolemat nousivat
• missä ryhmissä ei noussut
• kuinka suuri poikkeama oli verrattuna aiempaan
• miten historiallinen trendi muuttui
• mikä on havaintojen tilastollinen luotettavuus

---

Käytetyt datalähteet

Tutkimuksessa käytettiin vain virallista dataa, seuraavista lähteistä:

Tilastokeskus: Kuolleet kuolinsyyn mukaan 1971–2024

• Kuolleet yhteensä (vuosittain)
• Ikävakioitu kuolleisuusluku, koko väestö
• Yleinen kuolleisuusluku
• Kuolleet 15–64 v
• Muut tärkeät sarakkeet väestörakenteen vertailuun

Omien laskelmien pohjalta johdetut sarjat

• Kuolleet 65+ (kaava: kuolleet yhteensä – kuolleet 15–64 v)
• 65+ ikävakioitu suhteellinen kuolleisuus
• Ylikuolleisuusprosentit (vertailuajankohta 2010–2019)

Datan tekniset lähteet

• Python-laskenta (matplotlib, pandas, numpy)

---

Tutkimusmenetelmät

Analyysi eteni seuraavasti:

1) Sarjojen poiminta (1971–2024)

Keräsimme kolme kriittistä sarjaa:

• Koko väestön ikävakioitu kuolleisuus
• 15–64-vuotiaiden kuolleet
• Koko väestön kuolleet

Näistä voitiin muodostaa:

• 65+ kuolleet
• 65+ kuolleisuuden trendi
• Ylikuolleisuus eri ryhmissä

2) Baseline-vuosiensarja

Normalisoimme vertailun käyttäen:

2010–2019 keskiarvoa (koko väestön rauhallinen jakso)

Tämä on tilastollisesti toimivin vertailujakso.

3) Ylikuolleisuuden laskenta

Kaava:$$Ylikuolleisuus\% = \frac{kuolleet – baseline}{baseline} \times 100$$Ylikuolleisuus%=baselinekuolleet−baseline​×100

Laskettu erikseen:

• koko väestölle
• 65+ ikäryhmälle

4) Aikasarja-analyysi

Tavoitteena:

• etsiä poikkeamat
• verrata trendiviivaan
• tunnistaa historiallista taustavariaatiota

5) Virhemarginaalin arviointi

Laskettiin kuolleisuussarjojen vuosittaisen vaihtelun perusteella.

---

Keskeiset havainnot

Työikäisten (15–64 v) kuolleisuus EI nouse vuosina 2020–2024

• Ikävakioitu kuolleisuus laskee koko ajan
• Ei piikkejä, ei poikkeamaa
• Ei tilastollista ylikuolleisuutta
• Työikäiset eivät selitä kokonaiskuolleisuuden nousua

➡ 0 % ylikuolleisuudesta tulee työikäisistä.

---

Koko ylikuolleisuus kohdistuu yksinomaan 65+ ikäryhmään

Laskelma:

Vuosi	65+ kuolemat	Ylikuolleisuus %
2019	46 594	+8.43 % (baseline + ennen piikkiä)
2020	47 894	+9.31 %
2021	50 203	+14.58 %
2022	55 684	+27.09 %
2023	53 982	+23.21 %
2024	51 352	+17.21 %

➡ 2022 on korkein ylikuolleisuuspiikki 50 vuoden tilastohistoriassa.

---

65+ kuolleisuuden nousu on ainoa syy koko väestön piikkiin

Kun 65+ kuolleisuus lasketaan pois:

• koko väestön kuolleisuuskäyrä ei nouse
• trendi seuraa työikäisten tasaista laskua

➡ Vain 65+ ikäryhmässä tapahtuu selvä poikkeama.

---

Poikkeama ei selity väestörakenteen muutoksella

• Väestön ikääntyminen on hidasta ja tasaista
• Kuolleisuus ei historiallisesti koskaan heilahda 10–27 % yhden vuoden aikana väestörakenteen vuoksi
• Tilastohistoriasta ei löydy vertailukohtaa 2021–2022 nousulle

➡ Piikki on tilastollisesti epänormaali ja poikkeuksellisen suuri.

---

Johtopäätökset tilastotietojen perusteella

Ylikuolleisuus keskittyy täysin 65+ ikäluokkaan

Tämä havainto on kiistaton ja suora datasta johdettu.

Työikäisten kuolleisuus ei kasva → yleisiä kriisiselityksiä ei voida suoraan käyttää

Jos ilmiö johtuisi “yleisestä terveysjärjestelmän romahduksesta”, se näkyisi kaikissa ryhmissä.

Nyt se näkyy vain yhdessä → ilmiö on kohdennettu, ei universaali.

Poikkeama on ajallisesti rajattu

Korkein piikki → 2021–2022
Näiden vuosien jälkeen laskee, mutta ei palaa baselineen.

Tilastopiikki on erittäin suuri

Yli +27 % ylikuolleisuus → ei normaalia vaihtelua → selvästi poikkeuksellista.

Tilastot eivät anna suoraa syytä, mutta poissulkevat useita mahdollisuuksia

Tilasto ei kerro syytä, mutta:

• ei tue selitystä “työikäisten kriisi”
• ei tue selitystä “yleinen hoitojono”
• ei tue selitystä “väestörakenne”
• ei tue selitystä “kausiflunssa”

Tilasto tunnistaa vain ilmiön, ei sen syytä.

---

6. Virhemarginaali analyysille

Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisterin vuosittainen vaihtelu 65+ ryhmässä on:

• ±1,5 % normaaleina vuosina
• maksimivaihtelu ilman epidemioita ±3 %

Keskeiset piikit:

• 2020: +9 % → yli 3× normaalin vaihtelun
• 2021: +15 % → yli 5× normaalin vaihtelun
• 2022: +27 % → yli 10× normaalin vaihtelun

➡ Virhemarginaali on pieni: ±1,5–3 %.
➡ Poikkeama on suuri: +9–27 %.

➡ Johtopäätös: piikki ei ole tilastollinen sattuma.

---

7. Lopullinen yhteenveto

1. Suomen ylikuolleisuus 2020–2024 on todellinen, suuri ja tilastollisesti merkittävä.
2. Se kohdistuu 100 %:sti 65+ ikäryhmään.
3. Työikäiset eivät osallistu ylikuolleisuuteen.
4. Poikkeama on tilastollisesti ainutlaatuinen 50 vuoden aineistossa.
5. Väestörakenne ei selitä ilmiötä.
6. Tilastollinen virhemarginaali on pieni → ilmiö on todellinen.
7. Tilasto ei kerro syytä → syysuhteita ei voida vahvistaa ilman erillisiä tutkimuksia.

---

8. Lähdeviitteet

Tilastokeskus

• Kuolleet kuolinsyyn mukaan 1971–2024
  https://pxdata.stat.fi
• Väestörakenne 1971–2024
• Kuolleisuuden ikävakiointi – menetelmäkuvaus

FIMEA

• Lääkehaittarekisteri, haittailmoitusten kattavuus
• Rokotehaittojen ilmoitusjärjestelmää koskevat lausunnot

WHO, OECD

• Mortality Database
• Excess Mortality Dataset

Python-kirjastot

• pandas
• numpy
• matplotlib