Johdanto
Kryptomarkkapooli on yhteisön omistama sisäinen vaihdantajärjestelmä, jossa raha (kryptomarkka) syntyy vain todellisesta työstä. Työ rinnastuu “louhintaan”: uuden arvon synty edellyttää reaalimaailman suoritusta, tilaajaa, tuottajaa ja poolin puolueetonta vahvistusta. Kaikki transaktiot tapahtuvat aina poolia vastaan ja kirjataan lohkoketjuun. Kryptomarkkaa ei voi ostaa, myydä tai vaihtaa euroihin. Ulkoinen eurotalous on erillinen kerros.
Kryptomarkka mahdollistaa vailla työtä olevien ihmisten järjestäytyä keskuudessaan, tehdä sellaisia töitä, työ keikkoja jotka sopivat itselle, voi olla oman ammattialan töitä, keikkatöitä, pointtina että saa hyödynnettyä joutilasta aikaansa, itseään ja omaa tilannettaan tukevalla tavalla.
Kryptomarkkapooli ”louhii” siis kryptovaluttaa niin että yksi tehty työtunti ja siitä kirjaus tilaajan ja toimittajan välillä pooliin on luonut yhden kryptomarkan, louhinta ei kuluta järjettömiä määriä sähköä vaan syntyy luonnollisesti KUTEN KAIKKI ARVO VIIMEKÄDESSÄ TUOTTAVASTA TYÖSTÄ.
Kryptomarkkoja ei voi ostaa mistään, niitä on mahdollisuus saada vain ja ainoastaan tekemällä töitä kryptopoolille, eli kryptopoolissa julkaistuja työtilaisuuksia, niihin kulunutta työkaikaa vastaan saa yhden markan tehdystä työtunnista.
Kryptomarkkapooli voi organisoida erilaisia yhteishankkeita, joiden periaate on omakustanteinen tuotanto, esim. elintarvikkeiden alkutuotanto jossa tiettyinä ajankohtina tarvitaan enempi ja vähempi työvoimaa, joihin tarpeisiin voi osallistua poolin kautta. Hankkeiden osallistujat saavat omakustanteisesti hinnoitellulla hinnalla ostaa markoilla osuuskunnan myymälästä em. tuotteita.
Tuotano voi olla mitä vaan, mutta omakustanteisuus on osallistujille pointti, muut osuuskunan jäsenet saavat ks. tuotteita myymälästä ostaa markoilla, yhteisesti hankkeeseen osallistuneiden toimijoiden päättämillä hinnoilla, jotka noudattavat avoimen ja suoran demokratian pelisääntöjä.
Kryptopoolin tarkoitus on luoda omavaraisuutta, turvaverkostoja yhteiskunnallisesti nyt kun on nähtävissä uhkaavia globaaleja talouskriisejä, joissa energianhintojen nousu johtaa kuljetusketjujen katkeamiseen, perustarpeiden hintojen nousuun niin ettei niitä ole saatavailla suurimmalle osalle Suomalaisistakaan, kun kauppojen kuljetusketjut, ruoan tuotannon ketjut, alkutuotanto lakkaavat taloudellisten tekijöiden vuoksi,
Kryptomarkka – pooli on vaihtoehto romahduksen tuhoamalle talousjärjestelmälle, jonka aika on nyt johon jokaisen Suomalaisen kannattaa perehtyä ja osallistua, kun haluaa kriisien keskellä turvata oman perustarpeiden saatavuuden jne.
1. Mikä Kryptomarkkapooli on
Kryptomarkkapooli on puolueeton instanssi, joka toteuttaa ja vahvistaa transaktiot tilaajan ja tuottajan välillä. Pooli tekee katetarkistuksen, varaa summan tilaajalta, vahvistaa työn syntymisen ja kirjaa tapahtuman lohkoketjuun.
Mallissa yhdistyvät:
- Vaihdannanväline (kryptomarkka)
- Toimintaympäristö (osuuskunnat, osakeyhtiö, lokaaliyksiköt)
- Päätösvalta (yksi ihminen = yksi ääni)
2. Miksi tämä malli on tarpeellinen juuri nyt
Nykyjärjestelmässä maksaminen ja osallistuminen arkeen on sidottu keskitettyihin toimijoihin. Jos yksilöltä viedään pääsy maksujärjestelmään (esim. pankkitili), hänen toimintakykynsä voidaan katkaista yhdellä päätöksellä.
Kun digivaluutta, tunnistautuminen, säännöt ja valvonta keskittyvät, syntyy riski, että maksujärjestelmästä tulee kontrolliväline. Kryptomarkkapoolin idea on kääntää tämä: yhteisö omistaa vaihdannanvälineen ja päättää sen säännöistä yhdessä.
3. Perusperiaatteet
- Työ on louhintaa: arvo syntyy vain todellisesta työstä.
- Kaikki tapahtuu poolia vastaan: ei suoraa “tilaaja → tuottaja” rahansiirtoa.
- Suljettu yksikkö: kryptomarkkaa ei osteta, myydä tai vaihdeta euroihin.
- Yhteisö omistaa rahan ja toimintaympäristön: säännöt päätetään demokraattisesti.
4. Kryptomarkka – mitä se on ja mitä se ei ole
Kryptomarkka on yhteisön sisäinen vaihdannanväline, joka mittaa ja välittää arvoa yhteisön sisällä.
Kryptomarkka ei ole:
- sijoituskohde
- markkinavaluutta
- euroihin vaihdettava “krypto”
Tämä poistaa spekulaation ja pitää arvon yhteisön sisällä.
5. Poolin rooli: “aina ja vain poolia vastaan”
Kun tilaaja tilaa työn (esim. 1 markka), prosessi ei koskaan ole suora maksu tilaajalta tuottajalle. Pooli on vastapuoli molemmille.
Pooli tekee:
- Katetarkistus: tilaajalla on oltava katetta
- Varaus: tilaajan lompakosta varaus pooliin
- Vahvistus: työ hyväksytään
- Kirjaus: arvo kirjautuu tuottajalle sääntöjen mukaan
- Lohkoketjutallennus: tapahtuma jää pysyvästi lokiin
6. Työ = louhinta (Proof of Real Work)
Louhinta ei ole laskentatehoa, vaan reaalinen työpanos. Työn synty edellyttää vähintään:
- tilaaja (tilauksen hyväksyntä)
- tuottaja (suoritus)
- pooli (puolueeton vahvistus ja kirjaus)
Perusstandardi:
- 1 työtunti = 1 kryptomarkka (yhteisö voi sopia toimialakohtaisista tarkennuksista, kun logiikka pysyy läpinäkyvänä)
7. Arvon jako: 0,9 + 0,1 (käyttö + osuus)
Kun 1 markan arvoinen työ vahvistetaan:
- 0,9 markkaa kirjautuu tuottajan lompakkoon vapaaksi käyttövaraksi
- 0,1 markkaa kirjautuu tuottajalle korvamerkityksi osuudeksi yhteisestä poolivarannosta (osuus/komissio)
Näin syntyy samalla:
- käytettävä vaihdannanväline (liike)
- kasvava yhteinen varanto (pitkäjänteinen arvopohja)
8. Transaktion elinkaari (askel askeleelta)
- Sopimus: tilaaja ja tuottaja sopivat sisällön ja arvon
- Varaus: pooli varaa summan tilaajalta
- Suoritus: työ tehdään
- Vahvistus: pooli vahvistaa työn syntyneeksi
- Kirjaus: 0,9/0,1 jaot + lohkoketjutallennus
9. Miksi varallisuutta ei voi “väärentää” pooliin
Uutta arvoa ei voi luoda tyhjästä, koska:
- tuottajan lompakkoon syntyvä tulokirjaus edellyttää vahvistettua työtä
- tilaajalla on oltava kate, joka voi syntyä vain aiemmasta työstä järjestelmässä
- kaikki kirjaukset ovat jäljitettävissä poolin ja lohkoketjun kautta
Arvopohja rakentuu pienistä, todellisista transaktioista.
10. Suurin hyökkäys: tekaistut transaktiot ja “paljon lompakoita”
Jos huijarit voisivat luoda rajattomasti identiteettejä ja lompakoita, he voisivat tehdä keskenään tekaistuja transaktioita ja “rakentaa varallisuutta” näennäisesti.
Siksi lompakon luonti ja identiteetti ovat koko järjestelmän tärkein turvaraja.
11. Identiteetti ja lompakot: luonnollinen henkilö
Luonnollisten henkilöiden osalta ratkaisu on vahva tunnistautuminen:
- yksi identiteetti = yksi lompakko
Tämä estää massalompakoiden synnyn ja vaikeuttaa järjestelmän huijaamista.
12. Juridiset oikeushenkilöt: erillinen, tiukempi protokolla
Oikeushenkilöt (yhtiöt, yhdistykset) ovat suurempi riski volyymien vuoksi. Niille luodaan pooliin täysin erillinen protokolla, joka perustuu vain luonnollisten henkilöiden todistuksiin ja vastuuseen.
Perusidea:
- oikeushenkilö syntyy pooliin vain, jos tietyt luonnolliset henkilöt toimivat takaajina
- oikeushenkilön transaktiohistoriaa seurataan algoritmeilla alusta asti
- poikkeamasta syntyy hälytys + selvityspyyntö kaikille takaajille
- tarvittaessa transaktioita voidaan jäädyttää yhteisön sääntöjen mukaan
13. Kaksi kerrosta: sisäinen kryptomarkka ja ulkoinen eurotalous
Sisäinen kerros:
- kryptomarkka, suljettu vaihdanta, ei valuuttavaihtoa, ei ostamista
Ulkoinen kerros:
- jäsenyritykset/osuuskunnat myyvät palveluja euroilla kolmansille
- normaali kirjanpito ja verotus koskee tätä ulkoista kerrosta
Keskeinen sääntö: ei siltaa kerrosten välillä.
14. Työmarkkinatori ja työvoimapörssi
Työmarkkinatori:
- vain jäsenistölle
- näyttää, mitä keikkoja ja tarpeita on tarjolla jäsenille
Työvoimapörssi:
- ulospäin (kolmansille)
- tilaaja ostaa palvelun aina jäsenorganisaatiolta (lokaalisti)
- eurot, sopimukset ja laskutus kuuluvat tähän kerrokseen
Sulkeva huomio:
- tori on jäsenille
- pörssi on jäsenorganisaatioiden myyntikanava ulospäin
15. “Kirsikka”: yhteisö omistaa rahan ja toimintaympäristön
Yhteisö omistaa sekä vaihdannanvälineen (kryptomarkka) että juridisen toimintaympäristön (osuuskunnat + osakeyhtiö + lokaaliyksiköt). Säännöt ja päätökset tehdään yhdessä yhtiöjärjestysten, sopimusten ja hallintapaneelin kautta.
Hallintapaneeli on käytännössä digitaalinen yhtiökokousalusta (varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset).
16. Mallin tavoite: arvo jää Suomeen
Tavoite on elvyttää sisämarkkinoita luomalla ympäristö, jossa työn kautta syntyvä arvo jää yhteisön sisälle ja Suomeen: varallisuus, hyvinvointi, turva ja sosioekonominen kehitys vahvistuvat. Lokaaliyksiköillä malli skaalautuu koko maahan.
17. Yksilön suoja keskitettyä maksukontrollia vastaan
Kun vaihdannanväline on yhteisön omistuksessa ja säännöt päätetään yhdessä, yksilön käyttöoikeus ei ole yhden ulkopuolisen toimijan mielivallan varassa. Tämä pienentää riskiä, että ihmisen elämä katkaistaan maksujärjestelmän kautta.
18. Juridinen yhteenveto
Ilman toteutuksen tarkkaa mallinnusta ja asiantuntijatarkistusta ei lopullista ratkaisua voida tehdä, mutta peruslogiikka, jolla malli pyrkii pysymään laillisuuden puolella, on:
- Sisäinen vaihdanta on suljettu: ei myyntiä/ostoa valuuttana, ei eurokonversiota
- Ulkoinen euroliiketoiminta on erillinen kerros: normaali kirjanpito ja verotus siellä
- Säännöt perustuvat sopimuksiin ja yhtiöjärjestyksiin: sisäinen toimintaympäristö määritellään selkeästi
- Toteutuskriittiset rajat: ei piilopalkkaa, ei “siltoja” euroihin, ei epäselviä työsuhderakenteita
