Suomen miljardituet Ukrainalle ja Stubbin 10 vuoden sopimus kriittisessä tarkastelussa –
EU:n omat raportit osoittavat, että korruptioriskit olivat tiedossa jo ennen sopimusta

Ukrainan jatkuvat korruptio- ja hallintopaljastukset nostavat Suomen Ukrainalle tekemät
sitoumukset vakavan tarkastelun kohteeksi. Suomi on sitoutunut Ukrainalle miljardiluokan
tukeen, ja tasavallan presidentti Alexander Stubb allekirjoitti 3.4.2024 kymmenvuotisen
turvallisuussopimuksen ilman eduskuntakäsittelyä.
Euroopan unionin omat viralliset dokumentit osoittavat, että Ukraina ei täyttänyt
oikeusvaltion, hallinnon eikä korruptionvastaisen järjestelmän vaatimuksia sopimuksen tekohetkellä.

1. Suomen miljardituet Ukrainalle – viralliset luvut

Ulkoministeriön virallisen arvion mukaan Suomi on vuosien 2022–2025 aikana tukenut Ukrainaa
vähintään 3,7 miljardilla eurolla. Tämä koostuu:

• noin 2,7 miljardista eurosta puolustusmateriaaliapua
• yli miljardista eurosta humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä

Lisäksi Suomi on lähettänyt Ukrainalle 30 puolustusmateriaali- ja logistiikkapakettia
ajanjaksolla 26.2.2022 – 17.10.2025. Monien pakettien arvoa ei julkaista turvallisuussyistä,
mutta ne sisältyvät ulkoministeriön kokonaisarvioon.

EU- ja EIP-rahoitusvastuut tuovat kokonaisuuteen vielä:

• arviolta 450–600 miljoonan euron EU-osuudet
• arviolta 900 miljoonan – 1,2 miljardin euron takausvastuut

Kokonaisvastuiden arvioitu yläraja on noin 4,5 miljardia euroa.

2. EU:n omat dokumentit: Ukraina ei täyttänyt oikeusvaltiokriteerejä

Ennen Stubbin allekirjoittamaa sopimusta EU julkaisi useita dokumentteja, joiden mukaan
Ukrainan korruptionvastaiset rakenteet ja oikeusvaltio eivät olleet riittävällä tasolla.
Keskeisiä lähteitä ovat muun muassa:

• SWD(2022) 202 final – EU Commission Joint Staff Working Document (22.7.2022)
  Association Implementation Report on Ukraine arvioi, ettei Ukraina täytä oikeusvaltiokriteerejä
  ja että korruptiohallinta on este syvemmille sopimuksille.
• Euroopan parlamentin raportti (2025)
  Report on the 2023 and 2024 Commission reports on Ukraine toteaa, että edistystä ei tapahtunut
  vaaditulla tavalla edes vuonna 2024.
• OECD:n Anti-Corruption Reforms in Ukraine (2022)
  Merkittävä osa korruptionvastaisista toimista oli toteuttamatta.

3. Kysymys: millä valtuuksilla Stubb toimi?

Koska sopimusta ei ole käsitelty eduskunnassa, on välttämätöntä esittää seuraava kysymys:

Jos tasavallan presidentti Alexander Stubbin allekirjoittamaa kymmenvuotista turvallisuussopimusta ei ole hyväksytty eduskunnassa, millä valtuuksilla hän on toiminut? Ylittikö presidentti toimivaltansa, ja onko sopimuksen laillinen perusta selkeä?

Perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johdetaan yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Presidentti ei voi yksin sitoa Suomea pitkäaikaisiin puolustusvastuisiin ilman parlamentaarista päätöksentekoa.

4. Onko Stubb ollut tehtäviensä tasalla?

EU:n omat dokumentit olivat varoittaneet Ukrainan korruptiosta jo vuosia. Tämä johtaa kahteen vaihtoehtoon:

1. Jos Stubb ei ollut tietoinen Ukrainan korruption laajuudesta:
tämä herättää vakavan kysymyksen hänen pätevyydestään, valmistelun tasosta ja siitä, miten päätöksenteko oli organisoitu presidentin kansliassa.

2. Jos hän oli tietoinen:
on kysyttävä, olivatko hänen tekemänsä päätökset lainkaan Suomen kansallisen edun mukaisia, ja perustuivatko ne asianmukaiseen riskianalyysiin.

5. Mistä ajatus pitkäkestoiseen sopimukseen tuli – ja kenen aloitteesta?

Tätä ei ole kerrottu suomalaisille.

Täysin asiallinen ja perusteltu kysymys on:

Mikä oli se poliittinen tai strateginen lähtökohta, josta Stubb sai ajatuksen sitoa Suomi kymmenvuotiseen sopimukseen valtion kanssa, jonka korruptiorakenteista EU oli antanut vuosia varoituksia?

Lisäksi:

Perustuiko sopimus Suomen turvallisuusstrategiaan, vai suppeasti valmisteltuun prosessiin ilman eduskunnan laajaa osallistumista?

Kenen aloitteesta sopimusprosessi käynnistettiin, ja miksi siitä ei tiedotettu eduskunnalle tai kansalaisille ennen allekirjoitusta?

Nämä kysymykset koskevat Suomen ulkopoliittisen päätöksenteon legitimiteettiä.

6. Tarvitaan avoin selvitys ja parlamentaarinen tarkastelu

Koska sopimus on allekirjoitettu tilanteessa, jossa EU:n viralliset dokumentit varoittivat Ukrainan järjestelmätason korruptiosta, edellytämme:

• sopimuksen valmistelun laillisen perustan selvittämistä

• sopimuksen koko sisällön julkaisemista

• Stubbin päätöksenteon asianmukaisuuden arviointia

• parlamentaarisen prosessin käynnistämistä

• riskien uudelleenarviointia Ukrainan nykyisen tilanteen valossa

Suomalaisilla on oikeus saada selville, miksi näin pitkä, taloudellisesti raskas ja strategisesti merkittävä sitoumus tehtiin ilman avointa keskustelua ja eduskunnan käsittelyä.