Tähän kysymykseen jokainen voi itse antaa vastauksensa, mutta tosiasioiden perustella.
LÄÄKETEOLLISUUDEN MAAILMANHISTORIAN TUOTTOISIN BISNES
Suomeen on rakennettu laintasoinen järjestelmä joka on maailmanlaajuisesti täysin poikkeuksellinen ja uniikki. Se on erittäin kattava, useista eri rekistereistä koostuva, täydelliset ristiinajot mahdollistavat, tarkan datan tuottava, Suomen kansan ”sairastuvuustilastoja” hyödyntävä tietokantakokonaisuus, ”maailmanlaajuisesti datan-kultakaivos”, koska tämä DATA ON MAAILMANJAAJUISTA KAUPPATAVARAA.
Onko siis vain kuvitelmaa ja sattumaa että Suomessa on laintasolla järjestetty asiat niin että ”viranomaispäätöksellä” ja epäonnistuneella tiedottamisella kansalaiset ovatkin EU:n lääkeseurantalain mukaisia tilastomuuttujia?
Tämä asetelma on mahdolista vain ja ainoastaan, tämän tyyppisen massa-datan louhinnassa, koko kansan ollessa otatankenttänä, laintasoisten järjestelyjen kautta, joka on mahdollista vain Suomessa.
Tämän erikoislaatuisen Suomen järjestelmän etuna siis on ettei ihmisiltä tarvita kysyä mitään suostumusta osallistumisestaan, jonkun lääkeen tai injektion, vaikutuksista kertyvän datan täydelliseen keräämiseen.
Kun esimerkiksi GMO – injektiot, jotka näiden lakien mukaan on ilmeisesti luettu ”lääkkeiksi” ja kun niiden jakaminen perusteet ovat vain ”viranomaispäätöksiä” jotka ovat osa kansanterveystoimeen” littyviä toimia, jotka edelleen perustuvat vartavasten tehtyihin lakeihin tai säädöksiin, mitään suostumusta ei esim. kaikki GMO-LAIT OHITTAVILLE MASSAINJEKTIOINNEILLE EI TARVITA.
Tämä siksi, että kaikki lääkevalmisteet ovat EU:ssa lakisääteisen ”lääketurvaseurannan” alaisia; EU-asetus 726/2004.
Nämä lait siis mahdollistavat sen ettei esim. koko kansan injektointien ja jälkiseurannan osalta voida puhua kuintenkaan ”kliinisestä massatutkimuksesta” vaikka esimerkisi Valtamedian toimittajan silmissä tämä juurikin siltä näyttäisi, kun siis tehdään koko kansakunnan laajuisesti, niin että vaikutuksista on kerättävissä täydellinen data.
Kuka tai ketkä tästä datasta olisivat kiinnostuneita? Onko tämä valtiollisen toimijan, viranomaisten johtama toiminta kenenkään muiden kuin lääketehtaiden, intressi ja etu?
Miten tämä voidaan perustella, kun nämä toimet toteutetaan kansallisin päätöksin, kustannuksin jne, jota dataa voidaan vapaasti myydä, edelleen ja edelleen, kunhan vain GDPR-lakia ei rikota, meneekö tämä tosiaan ihan Suomalaisten kansalaisten etujen mukaisesti vai ei?
Kun voidaan osoittaa että lainmukainen informointi ”lääketurvaseurannasta” on olemassa, vaikkapa vaikeasti löydettävästi, epäsuorasti, niin että se tosiasiassa on valtaosalle kansalaisista täysin tuntematon asiakokonaisuus, ei olla kuitenkaan rikottu lakeja. Jos nyt on niin että informointi kokonaisuutena katsottuna on epäsuoraa eli kansalaisen oman tutkimuksen varassa, se on vain valitettava epäonnistuminen viranomaistoiminnassa.
Asetelma kokonaisuudessaan on johtanut siihen ettei tämän ”lääketurvaseurannan” varjolla tehdyn koko suomen väestön jaajuisen tutkimukseen osallistujilta ei vaadittu siihen allekirjoituksellaan vahvistettua erillistä suostumustaan, kun lain mukaan kysymys on vain normaalista ”terveydenhuollon toiminnasta” jonka lääkkeen turvallisuustutkimusken lakisääteinen velvoite johtaa kaiken datan automaattiseen keräämiseen.
Voidaan kuitenkin esittää kysymys, onko sellainen, lääkkeeksi luettavan tuotteen tai aineen, jonka todellisista haitoista tai turvallisuudesta ei ole olemassa ensimmäistäkään tutkimusta, joka osoittais sen turvallisuuden tai haitattomuuden ja joka aine on luokitukseltaan, erityislain säädännön piirissä oleva GMO tuote, eli mRNA-INJEKTIO, että tämämä muodostunut kokonaistilanne, ”normaalia terveydenhuollon toimintaa” vai ei?
GDPR-laki on Suomen tietosuojalain ydin, joka takaa sen että tämän datan kaupallisen myynnin data-koosteessa ei ole mitään henkilötietoihin viittaavaa, vaan kaikki data on anonymisoitua, aggregoitua, tilastotasoista dataa, eli ei mitään haittaa koehenkillölle, kummassakaan tapauksessa kuolee, sairastuu kroonisesti jne, eli kaikki on tältä osin hyvin.
Jos joku injektoitu nyt kokisi olevansa viranomaisten taholta harhaanjohdettu, ettei olisi välttämättä osallistunut tähän ”terveydenhuollon lakisääteiseen toimintaan” jos olisi informoitu oikein ja riittävästi, on lähinnä henkilökohtainen voi, voi,ei muuta.
Tässäkin tapauksessa tullaan EU-tasoisen lakiryppään velvoittamaan toimintaan, jonka velvoittamana tosiasiallisesti kerätään valtava määrä em. dataa: kaupallisiin tarkoituksiin. Näin ollen viranomaisten on helppoa todeta että noudattavat vain EU:n antamia dirketiiveja yms. jne.
Edellä mainitun perusteella EI SIIS OLE MITÄÄN SYYTÄ EPÄILLÄ ETTÄ SUOMEN VÄESTÖÄ OLISI KÄYTETTY MASSAROKOTUS + VÄESTÖREKISTERISEURANTA = KLIININEN TUKIMUS – tarkoituksiin.
Hypoteesille ei siis ole mitään todisteita. Todellinen ongelma lineekin viranomaisten epäonnistuneessa, kohderyhmän jäsenien informoinnissa, joka epäonnistuminen ei tee toiminnasta laitonta, eikä toimintaan osallisista näin ollen rikollisia.
Kliinisen tutkimuksen ja EU-lakien ”lääkeseuranta” velvoitteiden, Suomen rekisterijärjestelmien muodostamien kokonaisuuksien vertailu
✅ VERTAILUTAULUKKO: KLIININEN TUTKIMUS vs. VIRANOMAISTOIMINTA (MASSAROKOTUS + LÄÄKETURVASEURANTA)
| Kriteeri / Tunnusmerkki | Kliininen tutkimus (Direktiivi 2001/20/EY) | Viranomaistoiminta (Massarokotus + jälkimarkkinaseuranta) |
|---|---|---|
| 1. Tutkimusvalmiste annetaan tutkimustarkoituksessa | ✔ Kyllä – tarkoituksena testata lääkevalmistetta | ❌ Ei – tarkoituksena kansanterveustoimi, ei tutkimus |
| 2. Tutkimussuunnitelma (protocol) | ✔ Kyllä – yksityiskohtainen, hyväksytty tutkimussuunnitelma | ❌ Ei – ei tutkimusprotokollaa, vain rokotusohjelma |
| 3. Satunnaistus / kontrolliryhmä | ✔ Kyllä – tutkimuksen ydinelementti | ❌ Ei – kansaa ei satunnaisteta, kaikki halukkaat saavat rokotteen |
| 4. Tutkittava allekirjoittaa informed consent | ✔ Pakollinen – ilman tätä tutkimusta ei voi suorittaa | ❌ Ei – rokotukseen annetaan normaali hoitosuostumus, ei tutkimussuostumusta |
| 5. Eettisen toimikunnan ennakkohyväksyntä | ✔ Pakollinen | ❌ Ei – kansanterveystoimi ei edellytä eettistä tutkimuslupaa |
| 6. Lääketutkimusluvan myöntää viranomainen (Fimea / EMA) | ✔ Pakollinen | ❌ Ei – rokote on jo hyväksytty myyntiluvalla, ei tutkimusluvan alla |
| 7. Tietojen keruu tutkimusaineistoksi | ✔ Kerätään tutkimustarkoitukseen | ❌ Kerätään lakisääteiseen lääketurvavalvontaan ja rekisteriseurantaan |
| 8. Tutkimukseen osallistuminen vapaaehtoista | ✔ Vapaaehtoista ja perustuu kirjalliseen suostumukseen | ✔ Rokotus vapaaehtoinen, mutta seuranta ei perustu suostumukseen vaan lakiin |
| 9. Data-analyysin tarkoitus | ✔ Vastata tutkimuskysymykseen | ✔ Valvoa lääketurvallisuutta ja tehoa väestötasolla |
| 10. Lopputulos tuottaa tieteellistä tietoa | ✔ Kyllä | ✔ Kyllä – mutta ei ole tutkimus juridisessa mielessä |
| 11. Luonne juridisesti | Kliininen lääketutkimus | Viranomaistoimi (pharmacovigilance + rekisteriseuranta) |
Miten Suomi poikkeaa muista EU – jäsenvaltioista?
Ensimmäinen este on jäsenmaiden perustuslaillisissa eroissa: esimerkiksi Saksan perustuslaki kieltää henkilötunnuspohjaisen rekisteröinnin, koska historialliset syyt – erityisesti 1900-luvun totalitaariset järjestelmät – ovat tehneet väestö- ja terveysrekistereistä poliittisesti erittäin herkän kysymyksen.
Toiseksi monissa EU-maissa väestörekisterit yhdistetään ”valvontayhteiskunnan” riskeihin, mikä on johtanut lainsäädännön ja poliittisen kulttuurin valintoihin, joissa keskitetty tiedonhallinta on torjuttu lähtökohtaisesti.
Kolmanneksi jäsenmaiden järjestelmät eroavat rakenteellisesti niin paljon, että Suomen kaltaisen mallin käyttöönotto edellyttäisi koko terveydenhuollon tietojärjestelmien uudelleenrakentamista. yhtenäistä henkilötunnusjärjestelmää sekä yhdenmukaista tietosuojalainsäädäntöä. EU:lla ei ole yhtenäistä henkilötunnusjärjestelmää, eikä tietosuojalainsäädäntöä, ei toimivaltaa eikä teknistä mahdollisuutta pakottaa tällaisia valtavia rakenteellisia muutoksia läpi, joten Suomen malli jää poikkeukselliseksi koko Euroopan sisällä.
Suomen malli onkin keskitetty tiedonhallinnan rakenne jossa sosiaaliturvatunnus toimii kaikkien rekistereiden yhteisenä avaimena. Tämä malli sinällään on täydellinen perusta ”valvontayhteiskunnan” malliksi, jota mitä ilmeisemmin testataan nyt meillä Suomalaisilla, halusimmepa sitä tai ei.
Vaikka muualla euroopassa tämän malli on poliittisesti herkkä asia, meillä Suomessa Suomalaisia ei tunnu asia kiinnostavan eikä haittaavan, vaan täällä ollaan perinteisesti totuttu elämään totaalisen kontrollin ahdistavassa normaalissa, joka voi selittää myös sen miten juuri Suomessa nämä asiat poikkeavat niin radikaalisti muista euroopan kansallisvaltioista.
