Suomen valtiosääntö rakentuu yhdelle keskeiselle periaatteelle:
kansanedustaja edustaa kansaa, ei puoluetta.
Perustuslaki tekee tästä velvoitteen, ei suositusta.
Mutta nykyinen puoluejärjestelmä on rakentunut tavalla, joka tekee tämän velvoitteen täyttämisen käytännössä mahdottomaksi. Kansanedustaja joutuu valitsemaan:
- oman uransa (seuraus ryhtyminen kanssarikollliseksi, pettäessään kansalaisensa)
tai - kansansa edustamisen
Ja jokainen tietää, kumpaan todellinen järjestelmä painostaa.
Tästä muodostuu keskeinen perustuslaillinen rikosrakennelma, joka on koko Suomen valtion kriisin ytimessä.
PUOLUEKURI = PERUSTUSLAIN VASTAINEN KIRISTYS
Puoluekuri on mekanismi, jolla puoluejohto:
- pakottaa
- ohjeistaa
- uhkaa
- painostaa
kansanedustajia äänestämään puolueen edun eikä kansan tahdon mukaisesti.
Tämä täyttää loogisesti ja juridisesti kiristyksen tunnusmerkit:
“Tee kuten käsketään, tai urasi päättyy.”
Kansanedustaja ei voi toimia perustuslain mukaisesti, koska puoluetta vastaan toimiminen johtaa:
- valiokuntapaikkojen menetykseen
- uudelleenvalinnan estämiseen
- poliittiseen eristämiseen
- puolueen mediakoneiston hyökkäyksiin
- rahoituksen menetykseen
Puoluejärjestelmä kiristää edustajansa lainvastaiseen toimintaan.
JÄRJESTELMÄ EI OLE SYYLLINEN — TOIMIJAT OVAT
On totta, ettei mikään järjestelmä ole itsessään rikollinen ilman toimijoita.
Mutta kun järjestelmässä:
- rikotaan perustuslakia systemaattisesti
- kontrolli puuttuu
- sanktiot puuttuvat
- valvonta on samaa poliittista kastia
- rikosvastuu on estetty rakenteellisesti
silloin toimijat ovat muuttaneet myös järjestelmän itsessään laittomaksi.
Korruptoitunut toiminta tekee jokaisesta seuraavasta päätöksestä laittoman — koska ne syntyvät laittomassa toimintaympäristössä.
MIKSI PERUSTUSLAIN RIKKOMINEN EI OLE RANGAISTAVA TEKO?
SELVÄ SYY: RIKOLLISTEN EI OLE TARKOITUS JOUTUA VASTUUUN**
Väite “perustuslain rikkominen ei ole rikos” on totta juridisesti – mutta vain siksi, että samat toimijat, jotka rikkovat perustuslakia:
- kirjoittavat lait
- päättävät sanktioista
- valvovat toisiaan
- päättävät kuka saa tutkia ketä
- estävät tutkinnat
- hallitsevat perustuslakivaliokuntaa
Toisin sanoen:
rikollisista on tehty itse omien rikostensa tutkijoita.
Kansan viisaus tuntee tämän:
“Pukki kaalimaan vartijana.”
Suorasukaisesti:
Perustuslain rikkomisesta ei ole säädetty rikosta, koska rikoksen säätämisestä vastaisivat ne, jotka tekevät rikoksen.
KUKA TÄMÄN RIKOLLISEN TOIMINNAN TEKEE?
TOIMIJAT OVAT TÄYSIN TUNNETTUJA**
Toimijoita ovat:
- kansanedustajat
- puolueiden puheenjohtajat
- puoluesihteerit
- ministerit
- hallitukset
- puolueorganisaatiot
Jokainen näistä ryhmistä osallistuu:
- kiristämiseen
- painostamiseen
- perustuslain vastaiseen ohjaukseen
- lainvastaisen järjestelmän ylläpitoon
- perustuslain syrjäyttämiseen
- kansanedustajien estämiseen toimia laillisesti
Nämä ovat rikosoikeudellisesti:
- kiristäminen
- laittomaan toimintaan pakottaminen
- rikollisjärjestön johtaminen
- yllyttäminen
- virkavelvollisuuden rikkominen (RL 40 luku)
- vallan anastaminen (de facto)
Rangaistukset näistä ovat olemassa rikoslaissa – mutta
ne eivät koskaan toteudu, koska järjestelmä suojelee itse itseään.
MIKSI TÄHÄN EI OLE PUUTUTTU?
KAKSI “PALOMUURIA” JOILLA KANSAN OIKEUS ON RAKENTEELLISESTI ESTETTY**
1. Poliisi ei saa tutkia kansanedustajaa ilman eduskunnan lupaa.
2. Eduskunta ei anna lupaa tutkia rikoksia, joihin eduskunnan johto itse osallistuu.
Tämä on rakenteellinen itsekorruptio.
Käytännössä:
- laitonta toimintaa ei saa tutkia
- syytettä ei saa nostaa
- poliisi ei saa toimia
- syyttäjä ei voi toimia
- oikeuslaitos ei voi toimia
→ koska rikolliselle ei anneta lupaa tutkia itseään.
LOOGINEN JOHTOPÄÄTÖS: PUOLUEJÄRJESTELMÄ ON LOPETETTAVA
Kun järjestelmä:
- sallii perustuslain rikkomisen
- ei estä kiristystä
- ei valvo perustuslain noudattamista
- ei rankaise rikkeistä
- toimii puoluekurin kautta itse itseään suojellen
niin perustuslain henki ja tarkoitus eivät toteudu.
Tästä on vain yksi oikeudellinen johtopäätös:
→ Järjestelmä on lakkautettava.
→ Kaikki sen päätökset tulee arvioida perustuslain vastaisiksi.
Miksi?
Koska perustuslain mukaan koko valtion legitimiteetti perustuu siihen, että vallankäyttö tapahtuu lain puitteissa.
Kun valta toimii lain ulkopuolella, sen päätökset eivät sido ketään.
KANSAN VELVOLLISUUS – PERUSTUSLAIN MUKAINEN KÄSKY
Perustuslaki ei ole passiivinen asiakirja.
Se sisältää kansalaisille suoran velvoitteen:
Jos valtion johto rikkoo perustuslakia, kansalaisten tulee järjestäytyä puolustamaan perustuslaillista järjestystä.
Kysymys kuuluu:
Rikkooko valtion johto perustuslakia?
Vastaus on:
Kyllä. Ja nimenomaan puoluekuri on yksiselitteinen, julkinen, kiistaton todiste siitä.
KYSYMYS, JOTA KUKAAN EI USKALLA ESITTÄÄ
Kuka voi haastaa perustuslain vastaisiin toimiin pakottamisen?
Kuka voi laittaa syytteeseen poliittisen eliitin, joka:
- kiristää
- pakottaa
- painostaa
- syrjäyttää perustuslain
- estää tutkinnan
- estää vastuun
- estää syytteet
- estää oikeudenkäynnit
Kuka voi?
Vain yksi taho.
Ei poliisi.
Ei syyttäjä.
Ei oikeuskansleri.
Ei eduskunta itse.
Ei mikään virasto.
Ainoa perustuslaillinen valvontataho on SUOMEN KANSA.
Perustuslain mukaan:
Kansa on julkisen vallan ylin lähde.
Kansa on perustuslain suojelija.
Kansa voi kumota hallinnon, jos hallinto rikkoo perustuslakia.
Suomen valtiosääntö perustuu suoraan tähän:
Valtiovalta kuuluu kansalle. Ei eduskunnalle.
Ja kansalla on oikeus — sekä velvollisuus —
palauttaa valtiolle perustuslaki silloin, kun valtio ei sitä noudata.
